Vanhojen revontulikameroiden tekninen kuvaus

Vanhan revontulikameran kuvaus

Kameran kuva Vanhoissa revontulikameroissa käytetään alaspäin suunnattua "tavallista" filmiä käyttävää kameraa, joka kuvaa koko taivaan käyttämällä pallopeiliä. Taivaan ohella kuvaan saadaan myös kolme valostandardia ja kellonaika.

Mitään suotimia ei käytetä, ja kuvan värit riippuvat käytetystä värifilmistä ja kehitysprosessista. Valostandardien "värit" tunnetaan, joten niitä voidaan käyttää tulosten kalibroimisessa.


Tavallisesti kamera ottaa kuvia kerran minuutissa, mutta erilaisia kampanjoita varten kuvia voidaan ottaa myös useammin (esimerkiksi joka 20. sekunti). Mahdollisia valotusaikoja on muutama; tavallisesti käytetään kahden sekunnin valotusta ja joka kymmenes kuva otetaan pidemmällä valotusajalla (8s).

Kameran toimintaa ohjataan manuaalisesti, ja filmin loputtua aseman hoitaja käy vaihtamassa uuden filmin. Kuvattu filmi kehitetään ja aikanaan se kuvataan videonauhalle (BetaCam), jolta kiinnostavat revontulimyrskyt digitoidaan tietokoneella tapahtuvaa jatkokäsittelyä varten.

Tekninen kuvaus

Osa Kuvaus
Kamera Baillard Bolex Type H 16 M-5 (16mm)
Kameran objektiivi Angenieux B 25mm, 1:0.95
Pallopeili Segmentti 208.5mm, r=140.0mm, f=690mm
Kuvausvälit 20s tai 1, 2, 10, 20 tai 60min
Valotusajat 2, 4, 8 tai 16s
Vihreä valostandardi FO4/G/300 (540nm)
Valkoinen valostandardi FO8/W/300 (560nm)
Punainen valostandardi FO8/R/30 (608nm)
Lisätietoja: Kirsti Kauristie